keskiviikko 14. heinäkuuta 2010

Elää ja unohtaa

Tällä hetkellä mietin, kuinka saada home pois kankaasta. Ällöttävin niksi tähän asti oli piimä, viisaimman kuuloinen taas tajuton kasa Vanishia.


Kenties olen mieluummin viisas kuin ällöttävä.


Huolimatta homeyllätykseen tuskastuneen poikaystäväni harmista olen erittäin onnellinen. Minua odottaa syksyllä mahdollisuus päästä kiinni unelmaani elämästä teatterin maailmassa, sillä noin viikko sitten löysin nimeni The Listalta. The Lista ilmoitti, että minut on hyväksytty Metropoliaan opiskelemaan esittävää taidetta.

Esittävää taidetta. Ai että.


Sitten minä vietän

ohuita aamuja
valuvia päiviä
palavia iltoja
valtavia öitä

ja unohdan homentuneet lakanat


Mutta sitä en unohda

kuinka siellä, missä minä nämä helteiset päivät vietän
asuu hentoja, vanhoja ihmisiä

jotka aina aamuisin pyytävät taivasta tulemaan lähemmäs

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti